Brasilialainen jujutsu

Johdanto
Brasilialainen jujutsu on kamppailulajeja vakavasti harrastavien piirissä jo laajalti tunnettu ja tehokkaaksi tunnustettu kamppailu- ja itsepuolustustyylisuunta. Brasilialaisen jujutsun maailmanlaajuinen läpimurto tapahtui 90-luvun alussa ensimmäisten USA:ssa suurelle yleisölle järjestettyjen vapaaottelujen (Ultimate Fighting Championships, UFC) myötä. Tiedotusvälineet kiinnostuivat tällöin laajemminkin kisoista, joissa näennäisesti 'kaikki on sallittua' (No Holds Barred, Vale Tudo) ja jotka näyttivät asiaan tarkemmin perehtymättömästä hyvinkin väkivaltaiselta. Kisoissa oli edustettuna erilaisten kamppailulajien edustajia, mutta erityisesti hämmästeltiin brasilialaista jujutsua, jonka hoikka ja pienempikokoinen edustaja kukisti kaikki vastustajansa näytöstyyliin näiden koosta ja tyylilajista riippumatta. Huomionarvoista oli myös brasilialaisen Gracie-suvun edustajien kunniantuntoinen ja herrasmiesmäinen käyttäytyminen, joka ei ole mikään itsestäänselvyys vapaaotteluiden ristiriitaisessa ja kiistellyssä maailmassa, jossa uhoaminen ja itsensäkorostaminen ei ole harvinaista. Eri kamppailulajien edustajat olivat tuloksista tyrmistyneitä ja epäuskoisia - monelle vaikea pala nieltäväksi yhä edelleen.

Historia lyhyesti
Alun perin Gracie-suvun perinteisestä japanilaisesta jujutsusta kehittämällä brasilialaisella jujutsulla ehti ennen UFC-kisoja olla yli puolen vuosisadan historia takanaan Brasiliassa. Lajin perusta on ollut itsepuolustus, mutta osa-alue on nykyään monen kohdalla jäänyt kilpailumuotojen varjoon. Vapaaottelut olivat aluksi tapa todentaa kehitettyjen tekniikoiden toimivuus ja tilaisuus kehittää niitä edelleen. Lajin parhaat edustajat olivat olleet jo vuosikymmeniä valmiita ottamaan vapaaotteluhaasteen vastaan keneltä vain ja milloin vain, koosta ja lajitaustasta riippumatta.
Kamppailulajien maailma ei ole ollut entisensä vapaaottelukisojen leviämisen myötä. Gracie suvun ja uusien brasilialaisten sukupolvien kehittämien tekniikoiden, strategioiden ja harjoittelumenetelmien tultua laajempaan tietoon, on niitä pyritty opiskelemaan kaikkialla. On syntynyt uusia vapaaotteluihin suuntautuneita hybridilajeja ja koulukuntia, joissa on pyritty yhdistelemään eri kamppailulajien piirteitä ja hyödyntämään brasilialaisen jujutsun maassa käytettäviä tekniikoita.
Brasilialaisessa jujutsussa vapaaottelut on tarkoitettu vain halukkaille edistyneemmille kamppailijoille jo puhtaasti turvallisuussyistä. Näin toimittaessa vapaaotteluissa vakavat loukkaantumiset ovatkin olleet yllättävän vähäisiä. Kilpailumuotona brasilialaista jujutsua voidaan myös harrastaa turvallisemmin sen urheilumuodossa, jossa lyönnit ja potkut ovat kiellettyjä. Laji onkin laajentunut tuhansien ihmisten harrastukseksi ympäri maailmaa. Brasilialaisen jujutsun urheilumuodon maailmanmestaruuskisat "Mundials" järjestetään vuosittain Rio de Janeirossa.

Lajin peruspiirteet
Brasilialaisen jujutsun tehokkuus piilee sen realistisissa maataistelutekniikoissa: erityisesti erilaisissa lukoissa ja kuristuksissa. Tämä perustuu siihen tosiasiaan, että todellisessa vakavassa kamppailutilanteessa lähes aina joudutaan lähikontaktiin ja edelleen maahan. Tästä on paljon tilastotietoa ja tämä näkyy myös jatkuvasti vapaaottelukilpailuissa. Kukaan vakavasti itsepuolustuslajeja harrastava ei voi enää sulkea silmiään maakamppailutilanteelta. Maahan jouduttaessa kookkaammankin vastustajan voimaetu ja suurempi paino neutralisoidaan tehokkailla tekniikoilla jotka varmentuvat lajikestävyydellä. Lyönnit ja potkut kuuluvat lajiin, mutta niitä ei varsinkaan pystytekniikkoina perinteisesti ole korostettu, sillä kookkaampaa vastustajaa on vaikea voittaa iskuilla. Lisäksi käden tai jalan vahingoittumisen vaara on suuri ilman suojia käytävässä todellisessa kamppailutilanteessa.
Ilman lyöntejä ja potkuja harjoiteltavaa kilpailutyyliä kutsutaan brasilialaisen jujutsun urheilumuodoksi ja nykyään on mukaan tullut myös ilman pukua oteltava lukkopaini (submission wrestling). Urheilu-bjj muistuttaa judoa, mutta ottelussa on sallittu enemmän tekniikoita (mm. jalkalukot) ja painotus on yleensä maakamppailussa. Ottelut aloitetaan pystyasennossa, mutta kamppailu etenee yleensä nopeasti mattoon erilaisilla alasvienneillä. Otteluja voisi usein kuvata mattoshakiksi, jossa yhdistyvät henkiset ja fyysiset voimavarat sekä monipuoliset tekniikat. Kilpailuissa käytettävä pistelaskentajärjestelmä palkitsee todellisessa itsepuolustustilanteessa toimivia asemia ja tekniikoita. Varsinainen tavoite on kuitenkin saada vastustaja luovuttamaan kuristuksella tai lukotuksella. Brasilialaisen jujutsun urheilumuotoa harrastetaan yhä aktiivisemmin ja kilpailuja järjestetään ympäri maailmaa.

Harrastajat
Brasilialaista jujutsua voivat harrastaa miehet ja naiset, pojat ja tytöt, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Painotus itsepuolustuksen, kilpaurheilun, kuntoilun sekä vapaaotteluharjoitteiden välillä on harrastajan tavoitteista kiinni. Laji vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja jatkuvaa itsensä voittamista niin henkisesti kuin fyysisesti. Brasilialainen jujutsu on konkreettinen laji jota sovelletaan harjoitteluotteluissa. Omien rajojen kohtaaminen on osa harjoittelua. Oikea asenne on ratkaisevaa ja epäonnistuminen on osa oppimisprosessia. Brasiliassa vanhat harmaahapsiset bjj:n harrastajat ottavat osaa urheilumuodon kilpailuihin mainiossa hengessä omissa otteluluokissaan siinä missä nuoret pojat ja tytötkin.
Harvassa lajissa saadaan konkreettisia tuloksia yhtä nopeasti. Harjoittelijoiden edistyminen hämmästyttää yhä uudestaan niin valmentajia kuin harjoittelijoitakin. Pienempi ja hennompi lajin harrastaja huomaa vähitellen voivansa selviytyä kookkaamman vastustajansa puserruksessa ja tekniikoiden kehittyessä edetä hallitsemaan eri tilanteita. Muodollisina edistymisen mittoina ovat vyöarvot: valkoinen, sininen, purppura, ruskea ja musta. Moniin kamppailulajeihin verrattuna brasilialaisessa jujutsussa on edelleen työntäyteistä edetä vyöasteikossa.